Kokemusta ja tilannetajua
Kokeneelta, paljon häitä kuvaneelta kuvaajalta saatte muun muassa sellaista kokemusta ja tilannetajua, jotka kehittyy vain tekemällä.
Okei, aloitetaan siitä monien päivien ensimmäisestä isosta dokumentaarisesta asiasta. Vihkiminen. Kokenut hääkuvaaja osaa vihkikaavan ulkoa ja tietää, missä olla missäkin kohtaa. Esimerkkinä mulle kirkkovihkimisissä tarkaan harkittava hetki on se, jos kirkossa on parvi, jonne haluan keretä ottamaan papin puheen aikana jokusen kuvan. Tää onnistuu myös virren aikana, mutta kun monesti sitä virttäkään ei enää ole. Siispä ratkaisen tämän kuumotuksen ja kysyn papilta etukäteen edes suuntaa-antavan arvion puheen kestosta, että onko se minuutin vai lähemmäs 5. Haluan kuvata myös hääparia, heidän reaktioitaan ja katseita puheen aikana, joten jos puhe on lyhyt, sinne parvelle ei kannata yrittääkään kipittää. Ja sitten jos olisinkin ennakoimatta ja suunnittelematta siellä mahdollisella parvella, kun puhe yhtäkkiä loppuukin, missaisin sen puheen jälkeen alkavan ”ja tämän seurakunnan läsnäollessa kysyn sinulta…” -kohdan, jolloin haluaisin olla jossain ihan muualla kuin siellä parvella.
Dokumentoidessa päivän tapahtumia, kaikki tapahtuu sekunneissa. Kuvaajan pitää osata aistia tilanteita ja olla askeleen, pari edellä koko ajan. Kun on kuvannut paljon häitä, tiedän esim. hetkeksi jäädä odottamaan, miten joku tilanne kehittyy ja purkautuu, koska mun kokemuksen mukana tullut intuitio sanoo, että nyt Iida maltat odottaa hetken, koska kohta tulee reaktio, joka halutaan saada talteen. Ja samalla kuitenkin havainnoin ja aistin, mitä ympärillä mahdollisesti tapahtuu, etten sitten taas missaa jotain hyvää. Tämän jatkuvan luonnostaan, moneen suuntaan samaan aikaan tapahtuvan havainnoinnin takia oon hääkuvauspäivien jälkeen aika loppu, mut se on kaikkien niiden kuvien arvoista!
Alan myös heti häävieraita ensimmäisen kerran nähdessäni tekemään havaintoja, minkälainen seurue on. Vihkimisen aikaan mä olen vielä vieraille ja vieraat mulle uusia ihmisiä ja mun läsnäolo voi tuntua vähän oudolta. Kuitenkin aika nopeasti mä totun kunkin hääseurueen dynamiikkaan ja häävieraat muhun. Osallistun esim. keskusteluihin, kun niitä satun kuvatessani kuulemaan ja näin muhun suhtaudutaan rennommin. Mä olen vapaa-ajallakin se, joka saattaa puhua ihmisille hississä tai kassajonossa, kehua ohikulkijan vaatteita jne.
Kokenut hääkuvaaja haluaa antaa jokaiselle parille kaikkensa, koska häiden kuvaaminen on niin rankkaa puuhaa ihan kokonaisuutena työmäärältään mukaan luettuna häitä edeltävä aika ja se työ, mitä kuvaaja tekee vielä häiden jälkeen. Hyvää palvelukokonaisuutta ei siis tehdä vain, koska töitä sattuu saamaan. Kokenut kuvaaja tuntisi ihan valtavan piston sydämessään ja pitäisi itselleen anteeksiantamattomana, jos ei pystyisi tarjoamaan sitä, mihin tietää itse parhaimmillaan pystyvänsä. Kokenut kuvaaja pystyy etukäteen lupaamaan laatua ja toteuttamaan sen lupauksen, koska mikään ei ole sattumasta kiinni.
Näin. Koska en ole tiivistämisen mestari, tässä iidamaisen pitkästi muutama asia, joihin itse kiinnittäisin huomiota kuvaajan valinnassa! :)
